Susanna Turunen

Arvon puheenjohtaja, liittokokous väki, ystävät. Olen saanut toimia keskustanuorissa jo useamman vuoden ajan. liityin tähän upeaan järjestöön vuoden 2012 kunnallisvaalien aikaan, olin ujo ja sulkeutunut lukiolainen, joka oli jo vuosia toiminut aktiivisesti paikallisessa nuorisovaltuustossa. Muistan kuinka minut otettiin avosylin vastaan tähän järjestöön ja kannustettiin sanomaan omat mielipiteeni. Tämän järjestön kanssa olen saanut kasvaa ja kasvan edelleen. Olen saanut tältä järjestöltä rohkeuden sanoa ääneen omat mielipiteeni ja rohkeuden kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita. Liittohallitukseen toisin osaamistani työelämästa, perheistä ja pitkän linjan järjestötoimijana ajatuksia niistä toimintatavoista jotka ovat vuosien varrella olleet onnistuneita. Olen johtanut piiriämme useampana vuotena ja tuona aikana olen aktiivisesti kannustanut kanssatoimijoitani etenemään poliittisella uralla ja välillä myös sivuuttanut omat haaveni jotta muut voisivat tavoitella omiaan. Tänä vuonna uskal

Hyvä puheenjohtaja, liittokokousväki, hyvät ystävät. Haluan sanoa muutaman sanan työstä ja perheistä. Keskustanuoret hyväksyivät viime vuonna työvoimapoliittisen ohjelmapaperin ja olen itse harmissani siitä ettemme ole vuoden aikana kyenneet nostamaan ohjelmasta muuta kuin perustulon joka meidän agendalla on ollut jo useamman vuosikymmenen. Nyt on aika nostaa ohjelmapaperit pois pöytälaatikosta ja ottaa meille tärkeät asiat esille. Meidän on tärkeää ottaa esille työelämän muutokset joita tulemme kohtaamaan robotisaation ja muun yhteiskunnallisen mylläyksen aikana. Meidän tulisi ottaa kantaa tulevaisuuden työn vaatimuksiin, missä menee inhimillisyyden raja kun työtä tehostetaan ja paineet kasvavat. Onko tulevaisuuden palkkaus vielä sidoksissa tehtyihin tunteihin vai tulisiko kaikkien alojen palkkatasoa tarkastella työn vaativuutta silmällä pitäen. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen pitäisi tulevaisuudessa olla nykyistä joustavampaa. Vanhempien viettämä aika kotona ei saisi oll

Keskustanuoret ovat ahkerasti tehneet uudistuksia ja henkilökunta on vaihtunut tasaiseen tahtiin. En tiedä ovatko syynä uudistukset vai uusien työntekijöiden perehdytys, mutta olen huomannut että useat tärkeät asiat ovat unohtuneet ja vanhat tavat on usein heitetty menemään.Uudistuksia on tärkeä tehdä, mutta perusasiat eivät saa unohtua myllerryksessä. Olen syksyn aikana nostanut esiin koulutukset jotka ovat olleet viimeiset pari vuotta erittäin huonolla tolalla. Puheenjohtajia on ahkerasti koulutettu ja ollaan puhuttu asennejohtajuudesta ja kaikkien mukaan ottamisesta. Samalla byrokraattiset järjestön johtajuutta koskevat asiat on usein sivuutettu tai käyty hyvin nopeaa läpi. Puheenjohtajilla on vastuu meidän piirien ja osastoiden rahavirroista, työntekijöistä ja kaikesta muusta järjestön toimintaan liittyvästä, myös johtokunnille tulisi painottaa heidän vastuutaan piirin rahaliikenteestä. Olin huolissani viime keväänä kun kuulin etteivät kaikki puheenjohtajat ja ehkä myös toimin

Enää alle viikko Seinäjoen liittokokoukseen, halusin näin alkuviikosta herätellä ajatuksia perhepolitiikaan liittyen. Keskustanuoret hyväksyvät viikonloppuna perhepoliittisen linjansa ja sitäkin silmällä pitäen toivon että ajatukseni ja itse paperi herättävät keskustelua. Olen viimeisen kahden vuoden aikana saanut tutustua oikein kunnolla perheitä koskevaan politiikkaan, kiinnostus siihen heräsi raskauden ja myöhemmin esikoisen syntymän myötä. Tottakai jo aiemmin asioista tiesi mutta kiinnostus nousi vasta kun asiat olivat ajankohtaisia. Politiikassa usein keskustellaan äidin ja isän epätasa-arvoisuudesta perheessä, mutta tämä keskustelu ei usein ole oleellinen itse perheissä. Perheissä kaiken päätöksenteon lähtökohtana on lapsi ja mikä on paras vaihtoehto lapselle tai lapsille. Politiikan painopisteen tulisi muuttua perheistä puhuttaessa takaisin lapseen. Keskustanuorissa on käyty jo useamman vuoden ajan kiivasta keskustelua perhevapaiden tasapuolisesta jakamisesta. Tässä keskust

Viime keväänä usealla työllisyyden alalla käytiin työehtosopimusneuvottelut, monelle korotukset tuntuivat olevan pettymys. Elinkustannukset ovat kohonneet vuosivuodelta mutta palkat tuntuvat laahaavan perässä. Keskustanuoret tuovat työelämäpoliittisessa ohjelmassa esille kuinka työtä pitäisi arvioida tehtyjen tuntien ja tehokkuuden sijaan työn vaativuuden mukaan, poislukien kuitenkin teollisuus-ja palvelualat. Itse näen, että jokaista työtä tulisi arvioida työn vaativuuden ja henkisen kuormituksen mukaan, tapahtui työ sitten toimistossa, kahvilassa tai isossa tehtaassa. Työaika perusteinen palkkaus on toki toimiva mutta palkan summa tulisi nostaa vastaamaan työn vaativuutta. Keskustanuorten tulisi vahvemmin ottaa kantaa työelämään liittyviin kysymyksiin ja lähteä viemään eteenpäin ajatusta realistisemmasta palkkauksesta. Työelämä on murroksessa, nyt tehtävä työ on aivan eri luokkaa 50 vuotta sitten tehdyn työn kanssa. Paineet, tehot ja odotukset ovat kasvaneet ja vanhempi työpo